Oulun­seudun Fysio­te­ra­pialla työsken­te­le­vällä fysio­te­ra­peu­tilla Jenni Juntusella on jo 14 vuoden kokemus fysio­te­ra­peutin työstä. Puoli­toista vuotta sitten hän koulut­tautui lisäksi lymfa­te­ra­peu­tiksi.

Lymfa­te­ra­pialla hoidetaan pinnal­lisia, solun ulkopuo­lisia turvo­tuksia manuaa­li­sella käsit­te­lyllä, eli niin sanotulla lymfa­hie­ron­nalla. Erittäin tärkeä osa hoitoa on lisäksi kompres­sio­hoito, eli turvonneen raajan kompres­sio­si­donta ja tukihi­hojen ja -sukkien käyttö, Jenni kertoo. Turvo­tuk­sella tarkoi­tetaan näkyvää tai tunnus­tel­ta­vissa olevaa nesteen lisään­ty­mistä kudok­sissa. Ihmisen kehossa on veren­kierron lisäksi toinen nesteen kulje­tus­jär­jes­telmä eli imunes­te­jär­jes­telmä. Imusuo­niston tehtävä on kuljettaa kudok­sista takaisin veren­kiertoon kaikki ne aineet ja nesteet, joita laski­mo­jär­jes­telmä ei pysty kuljet­tamaan. Imuneste on kudos­nes­tettä, joka koostuu aineen­vaih­dun­nasta synty­vistä aineista ja valkuai­sai­neista.

Turvotus on aina seurausta imusuo­niston vajaa­toi­min­nasta, Jenni jatkaa. Turvotuksen syy tulee aina selvittää, koska hoito­vaih­toehdot riippuvat turvotuksen syystä. Turvotus voi johtua muun muassa siitä, että kudok­sissa on liikaa nestettä, jolloin esimer­kiksi nilkan nyrjäh­täessä nilkka turpoaa eikä imusuo­nisto ehdi poistamaan ylimää­räistä nestettä. Turvotus voi johtua myös siitä, että imusuo­nisto ja imusol­mukkeet ovat vahin­goit­tuneet tai ne on poistettu kokonaan. Esimer­kiksi syövän leikkaus­hoi­doissa kasvainten poistoa­lu­eelta ja ympäröi­vistä kudok­sista imusuonia ja –solmuk­keita joudutaan poistamaan. Lisäksi sädehoito tuhoaa imusuo­nistoa. Jos imusuo­nistoa on jouduttu poistamaan, manuaa­li­sella lymfa­kä­sit­te­lyllä voidaan aktivoida uusien kapil­laari-imusuo­niyh­teyksien muodos­tu­mista, jolloin neste löytää uuden reitin mitä pitkin kulkea.

Miksi turvotus tulisi hoitaa? Mitä haittaa siitä on?

Turvotus lisää kudos­pai­netta ja siten ylläpitää kipua, eli jo yksinään turvotuksen lievit­ty­minen helpottaa kipua. Lisäksi turvotus heikentää nivelten liikku­vuutta ja vähentää kudosten liuku­mista toisiinsa nähden, jolloin syntyy virheel­lisiä asento- ja liike­malleja, mikä taas aiheuttaa kipuja ja lisää vamma­riskiä, Jenni selittää.

Työssäni hyödynnän lymfa­te­rapian osaamista myös osana muuta fysio­te­rapiaa, Jenni kertoo. Lymfa­te­ra­piasta hyötyvät esimer­kiksi reumaa­tikot ja fibro­my­al­gikot. Reumaa­ti­koilla kaula­rangan ja niskan alueella oleva reumaat­tinen tulehdus voi aiheuttaa pinta­tur­vo­tusta ja rajoittaa rangan liikku­vuutta. Lymfa­te­rapian manuaa­lisen käsit­telyn otteet ovat kevyitä, joten niillä voi hoitaa myös reumaa­tikkoja ja muita kipua­siak­kaita, joille kova ja muokkaava käsittely, kuten hieronta, ei sovi. Lymfa­te­rapiaa käytetään myös reuma­lasten hoidossa ja sillä voidaan helpottaa esimer­kiksi epämää­räistä jalkojen särkyä, joille ei ole löytynyt selitystä.

Vaikka lymfa­te­ra­pialla voi auttaa monen­lai­sista vaivoista kärsiviä ihmisiä, niin on tilan­teita, jolloin lymfa­kä­sit­telyä ei voi tehdä. Näitä syitä ovat muun muassa kuume tai akuutti tulehdus. Myös sydämen vajaa­toi­minta voi estää lymfa­te­rapian, koska sydän ei pysty käsit­te­lemään lisään­ty­nyttä neste­kuormaa. Lymfa­te­ra­peutin ammat­ti­taitoon kuuluu tietää, milloin voi hoitaa ja milloin ei.

Lymfa­te­rapiaa ei myöskään suoriteta tietyllä kaavalla ja kaikille samalla tavoin, vaan hoito suunni­tellaan aina yksilöl­li­sesti. Oulun­seudun Fysio­te­ra­piassa arvioidaan ja tutkitaan jokainen asiakas yksilönä, ja hoidossa hyödyn­nämme kaiken tiedon ja taidon, joita asian­tun­ti­joil­tamme löytyy. Yhdis­te­lemme tarpeen mukaan eri hoito­muotoja saadak­semme parhaan mahdol­lisen loppu­tu­loksen.

Erään asiakkaan hoito on ollut erityisen onnis­tunut. (Asiakasta on haasta­teltu Lymfa­te­rapia-lehteen ja häneltä on lupa tapauk­sesta kerto­miseen.) Asiakas oli keski-ikäinen mies, joka hakeutui väsymyksen vuoksi työter­veyteen. Väsymys vaivasi vaikka miten nukkui. Mies harrasti liikuntaa eikä ollut ylipai­noinen. Työter­vey­dessä otetuista veriko­keista paljas­tuikin syöpä. Miehen alaraa­jasta reidestä löytyi isoko­koinen pahalaa­tuinen kasvain, joka poistettiin leikkauk­sella. Samalla jouduttiin poistamaan reiden lihak­sistoa. Hoitoa jatkettiin vielä sädehoi­dolla. Välit­tö­mästi leikkauksen jälkeen alaraaja oli voimak­kaasti turvok­sissa, Jenni kertoo.

Alaraajan turvo­tusta oli yritetty hoitaa paine­pus­si­hoi­dolla, mutta siitä ei ollut ollut hyötyä. Meille saapuessa miehen alaraaja oli voimak­kaasti turvok­sissa. Miehen oli vaikea löytää sopivia housuja, joihin alaraaja olisi mahtunut. Iho oli kova ja punoittava ja leikkausarpi oli erittäin kireää arpiku­dosta, Jenni kuvailee. Lymfa­te­ra­pia­kä­sit­te­lyllä iho alkoi nopeasti pehmentyä ja liikkua paremmin. Ensim­mäisen hoito­jakson jälkeen turvotus saatiin lievit­tymään.

Tulok­sel­linen lymfa­te­rapia vaatii pitkiä hoito­jaksoja. Kompres­sio­si­dokset ja -sukat ovat tärkeä osa hoitoa. Jenni kiittelee asiakkaan omaa aktii­vi­suutta ja korostaa sen tärkeyttä: Asiakas oli itse erittäin aktii­vinen turvotuksen hoidossa. Hän käyttää edelleen kompres­sio­sukkaa ja harrastaa liikuntaa joka päivä. Nämä ovat turvotuksen hoidossa tärkeitä tekijöitä.

Toisella hoito­jak­solla päätimme kokeilla leikkausarven hoitoon myös elekt­ro­te­rapiaa. Lymfa­te­ra­pialla ja elekt­ro­te­ra­pialla leikkausarpi saatiin madal­tumaan ja arven joustavuus lisään­tymään. Hoito­muo­tojen yhdis­te­le­minen ja aidosti yksilöl­linen hoito onkin meidän vahvuuk­siamme. Me emme käytä mitään valmista muottia vaan arvioimme ja tutkimme jokaisen asiakkaan ainut­laa­tuisena tapauksena, Jenni kertoo.

Nyt asiakas elää jo normaalia elämää. Lymfa­te­rapian ja kompres­sio­hoidon avulla asiakas on pystynyt palaamaan urhei­lu­har­ras­tus­tensa juoksun ja pyöräilyn pariin.

Oulun­seudun Fysio­te­ra­piassa työsken­telee tällä hetkellä kolme lymfa­te­ra­peuttia: Jennin lisäksi yrityksen perustaja Sirpa Erho on erittäin kokenut lymfaterapeutti ja fysio­te­ra­peut­timme Annamari Ollila on juuri saamassa lymfa­te­ra­peutin tutkin­tonsa päätökseen. Neljäs lymfa­te­rapian osaajamme Veera Airio on tällä hetkellä äitiys­lo­malla. Sisäi­sellä koulu­tuk­sella ja tietojen ja taitojen jakami­sella pidämme huolen siitä, että asiak­kaamme saavat parhaan mahdol­lisen hoidon ja kaiken osaami­semme käyttöönsä.

Kirjoittaja: 

Salla Vierelä
Fysioterapeutti
Ravin­to­val­mentaja
salla.vierela(ät)osfysio.fi
08 521 1991