Oulunseudun Fysioterapialla työskentelevällä fysioterapeutilla Jenni Juntusella on jo 14 vuoden kokemus fysioterapeutin työstä. Puolitoista vuotta sitten hän kouluttautui lisäksi lymfaterapeutiksi.

Lymfaterapialla hoidetaan pinnallisia, solun ulkopuolisia turvotuksia manuaalisella käsittelyllä, eli niin sanotulla lymfahieronnalla. Erittäin tärkeä osa hoitoa on lisäksi kompressiohoito, eli turvonneen raajan kompressiosidonta ja tukihihojen ja -sukkien käyttö, Jenni kertoo. Turvotuksella tarkoitetaan näkyvää tai tunnusteltavissa olevaa nesteen lisääntymistä kudoksissa. Ihmisen kehossa on verenkierron lisäksi toinen nesteen kuljetusjärjestelmä eli imunestejärjestelmä. Imusuoniston tehtävä on kuljettaa kudoksista takaisin verenkiertoon kaikki ne aineet ja nesteet, joita laskimojärjestelmä ei pysty kuljettamaan. Imuneste on kudosnestettä, joka koostuu aineenvaihdunnasta syntyvistä aineista ja valkuaisaineista.

Turvotus on aina seurausta imusuoniston vajaatoiminnasta, Jenni jatkaa. Turvotuksen syy tulee aina selvittää, koska hoitovaihtoehdot riippuvat turvotuksen syystä. Turvotus voi johtua muun muassa siitä, että kudoksissa on liikaa nestettä, jolloin esimerkiksi nilkan nyrjähtäessä nilkka turpoaa eikä imusuonisto ehdi poistamaan ylimääräistä nestettä. Turvotus voi johtua myös siitä, että imusuonisto ja imusolmukkeet ovat vahingoittuneet tai ne on poistettu kokonaan. Esimerkiksi syövän leikkaushoidoissa kasvainten poistoalueelta ja ympäröivistä kudoksista imusuonia ja –solmukkeita joudutaan poistamaan. Lisäksi sädehoito tuhoaa imusuonistoa. Jos imusuonistoa on jouduttu poistamaan, manuaalisella lymfakäsittelyllä voidaan aktivoida uusien kapillaari-imusuoniyhteyksien muodostumista, jolloin neste löytää uuden reitin mitä pitkin kulkea.

Miksi turvotus tulisi hoitaa? Mitä haittaa siitä on?

Turvotus lisää kudospainetta ja siten ylläpitää kipua, eli jo yksinään turvotuksen lievittyminen helpottaa kipua. Lisäksi turvotus heikentää nivelten liikkuvuutta ja vähentää kudosten liukumista toisiinsa nähden, jolloin syntyy virheellisiä asento- ja liikemalleja, mikä taas aiheuttaa kipuja ja lisää vammariskiä, Jenni selittää.

Työssäni hyödynnän lymfaterapian osaamista myös osana muuta fysioterapiaa, Jenni kertoo. Lymfaterapiasta hyötyvät esimerkiksi reumaatikot ja fibromyalgikot. Reumaatikoilla kaularangan ja niskan alueella oleva reumaattinen tulehdus voi aiheuttaa pintaturvotusta ja rajoittaa rangan liikkuvuutta. Lymfaterapian manuaalisen käsittelyn otteet ovat kevyitä, joten niillä voi hoitaa myös reumaatikkoja ja muita kipuasiakkaita, joille kova ja muokkaava käsittely, kuten hieronta, ei sovi. Lymfaterapiaa käytetään myös reumalasten hoidossa ja sillä voidaan helpottaa esimerkiksi epämääräistä jalkojen särkyä, joille ei ole löytynyt selitystä.

Vaikka lymfaterapialla voi auttaa monenlaisista vaivoista kärsiviä ihmisiä, niin on tilanteita, jolloin lymfakäsittelyä ei voi tehdä. Näitä syitä ovat muun muassa kuume tai akuutti tulehdus. Myös sydämen vajaatoiminta voi estää lymfaterapian, koska sydän ei pysty käsittelemään lisääntynyttä nestekuormaa. Lymfaterapeutin ammattitaitoon kuuluu tietää, milloin voi hoitaa ja milloin ei.

Lymfaterapiaa ei myöskään suoriteta tietyllä kaavalla ja kaikille samalla tavoin, vaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Oulunseudun Fysioterapiassa arvioidaan ja tutkitaan jokainen asiakas yksilönä, ja hoidossa hyödynnämme kaiken tiedon ja taidon, joita asiantuntijoiltamme löytyy. Yhdistelemme tarpeen mukaan eri hoitomuotoja saadaksemme parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Erään asiakkaan hoito on ollut erityisen onnistunut. (Asiakasta on haastateltu Lymfaterapia-lehteen ja häneltä on lupa tapauksesta kertomiseen.) Asiakas oli keski-ikäinen mies, joka hakeutui väsymyksen vuoksi työterveyteen. Väsymys vaivasi vaikka miten nukkui. Mies harrasti liikuntaa eikä ollut ylipainoinen. Työterveydessä otetuista verikokeista paljastuikin syöpä. Miehen alaraajasta reidestä löytyi isokokoinen pahalaatuinen kasvain, joka poistettiin leikkauksella. Samalla jouduttiin poistamaan reiden lihaksistoa. Hoitoa jatkettiin vielä sädehoidolla. Välittömästi leikkauksen jälkeen alaraaja oli voimakkaasti turvoksissa, Jenni kertoo.

Alaraajan turvotusta oli yritetty hoitaa painepussihoidolla, mutta siitä ei ollut ollut hyötyä. Meille saapuessa miehen alaraaja oli voimakkaasti turvoksissa. Miehen oli vaikea löytää sopivia housuja, joihin alaraaja olisi mahtunut. Iho oli kova ja punoittava ja leikkausarpi oli erittäin kireää arpikudosta, Jenni kuvailee. Lymfaterapiakäsittelyllä iho alkoi nopeasti pehmentyä ja liikkua paremmin. Ensimmäisen hoitojakson jälkeen turvotus saatiin lievittymään.

Tuloksellinen lymfaterapia vaatii pitkiä hoitojaksoja. Kompressiosidokset ja -sukat ovat tärkeä osa hoitoa. Jenni kiittelee asiakkaan omaa aktiivisuutta ja korostaa sen tärkeyttä: Asiakas oli itse erittäin aktiivinen turvotuksen hoidossa. Hän käyttää edelleen kompressiosukkaa ja harrastaa liikuntaa joka päivä. Nämä ovat turvotuksen hoidossa tärkeitä tekijöitä.

Toisella hoitojaksolla päätimme kokeilla leikkausarven hoitoon myös elektroterapiaa. Lymfaterapialla ja elektroterapialla leikkausarpi saatiin madaltumaan ja arven joustavuus lisääntymään. Hoitomuotojen yhdisteleminen ja aidosti yksilöllinen hoito onkin meidän vahvuuksiamme. Me emme käytä mitään valmista muottia vaan arvioimme ja tutkimme jokaisen asiakkaan ainutlaatuisena tapauksena, Jenni kertoo.

Nyt asiakas elää jo normaalia elämää. Lymfaterapian ja kompressiohoidon avulla asiakas on pystynyt palaamaan urheiluharrastustensa juoksun ja pyöräilyn pariin.

Oulunseudun Fysioterapiassa työskentelee tällä hetkellä kolme lymfaterapeuttia: Jennin lisäksi yrityksen perustaja Sirpa Erho on erittäin kokenut lymfaterapeutti ja fysioterapeuttimme Annamari Ollila on juuri saamassa lymfaterapeutin tutkintonsa päätökseen. Neljäs lymfaterapian osaajamme Veera Airio on tällä hetkellä äitiyslomalla. Sisäisellä koulutuksella ja tietojen ja taitojen jakamisella pidämme huolen siitä, että asiakkaamme saavat parhaan mahdollisen hoidon ja kaiken osaamisemme käyttöönsä.

Kirjoittaja: 

Salla Vierelä
Fysioterapeutti
Ravintovalmentaja
salla.vierela(ät)osfysio.fi
08 521 1991